4 SUPISTUMISSTRATEGIAN YHTEENVETOMALLI

4 SUPISTUMISSTRATEGIAN YHTEENVETOMALLI

4.1 SUPISTUMISSTRATEGIAMALLIN KEHITTÄMISTAVOITTEEN SYNTYMINEN

Jokainen yritys noudattaa alusta alkaen ja kaiken aikaa jotakin strategiaa tai yhdistelmää strategioista, tietoisesti tai tiedostamattomasti. Erilaisia strategioita ja niiden yhdistelmiä, sekä alastrategioita ja taktiikkoja, voidaan muodostaa lukemattomin tavoin, joten niitä ei voida erotella tyhjentävästi.

Strategiat liittyvät jollakin tavoin yrityksen erilaisiin päämääriin, joita ovat esim. 1) kannattavuus- eli tuottopäämäärä, 2) kasvu, 3) stabiilisuus ja riskin välttäminen, 4) tehokkuus, 5) joustavuus, 6) yhteiskunnalliset ja muut päämäärät.

Voidaan kysyä, miten yritys päätyy kehittämään supistumisstrategiaa? (Ks. kuvio 25.)


Kuvio 25. Supistumisstrategiamallin kehittämistavoitteeseen johtavat syyt

(YRITYS /liiketoimintayksikkö /alayksikkö)

Yrityspolitiikka

Yrityksen sidosryhmät

Uusi näkemys, Oivallukset, Skenaariot, Heikot signaalit

Yrittäjyys, innovointi, riskinotto

Pienuuden kilpailuetu

Yrityksen nykytilan arviointi

TOIMINTA-AJATUS, PÄÄMÄÄRÄT, Tavoitteet

STRATEGIAT

KASVUSTRATEGIA

STABIILISUUS

KANNATTAVUUS

TEHOKKUUS

JOUSTAVUUS

MUUT STRATEGIAT

Investointi- ja kassavirtalaskelmat

Herkkyysanalyysi

Suunnittelu- ja valvontajärjestelmät

Tasobudjetointi

JOT-menetelmät

Saneeraus, Organisaation ongelmat, Harkinta

Portfoliomallit

Elinkaarimallit

Ympäristön riskit, Epävarmuus

SUPISTUMISSTRATEGIAMALLIN KEHITTÄMINEN

***

SUPISTUMISPAINEET (Ympäristö)

- Ympäristön paineet (- ympäristön mahdollisuudet)

- Kilpailijoiden paine

- Uudet korvikkeet

- Poliittiset, sosiaaliset, teknilliset ja taloudelliset paineet

- Raaka-ainepula

- Väliaikaiset häiriöt

- Riskien toteutuminen

- Yllätykset

- Kysynnän supistuminen

- Jne.

YRITYKSEN VOIMAVARAT (Yritys)

+ Yrityksen kilpailuedut

+ Innovaatiot

+ Vastavoimat, ympäristön muokkaus, vaikuttaminen

+ Resurssipuskurit

+ Joustavuus

+ Vaihtoehtosuunnitelmat

+ Kyky kriisitoimintaan

+ Markkinaosuuden lisäys

+ Jne.

*

Supistumisstrategian tarve voi syntyä ensinnäkin yrityksen SISÄLTÄ:

Kasvustrategiasta ja kaikista muistakin strategioista voidaan siirtyä supistumisstrategiaan
silloin, kun investointilaskelmat ja kassavirtalaskelmat osoittavat supistumisen, investointien purkamisen, divestoinnit jne. kannattavimmaksi vaihtoehdoksi. Tällöin havaitaan ongelma, johon supistumisstrategia on vastaus, tai havaitaan positiivinen mahdollisuus, jonka supistumisstrategia tarjoaa.

Toisaalta erityisesti joustavuus-päämäärään liittyviin strategioihin kuuluu muutoinkin supistumisstrategian kehittäminen vaihtoehtostrategiaksi. Lisäksi tehokkuuteen ja kannattavuuteen liittyvät strategiat vaativat saneerausmahdollisuuksien tutkimista. Yhteiskunnalliset ja muut päämäärät voivat myös tukea joskus supistumisvaihtoehtoa.

Supistumisstrategiaan voidaan päätyä myös uuden päämäärän, näkemyksen ja oivalluksen kautta. Yrittäjyys, subjektiivinen riskinotto sekä innovointi vaikuttavat strategiavalintoihin Yritys saattaa oivaltaa jonkinlaisen pienuuteen liittyvän kilpailuedun.

Yrityksen toiminta-ajatus ja päämäärät, sekä niiden kautta strategiat, saavat uusia vaikutteita yrityksen sidosryhmiltä yrityksen sisältä ja yrityksen ympäristöstä. Sidos-ryhmien etu (esim. kontrollointimahdollisuuden säilyttäminen) saattaa joskus edellyttää yrityksen pienuutta.

Yrityksen nykytilan arviointi voi johtaa supistumistarpeen havaitsemiseen muutoinkin kuin investointi- ja kassavirta-laskelmien kautta. Motivaatio ja tehokkuus organisaation sisällä voivat olla huonoja. Saneeraustarve tai supistamistarve voidaan havaita, paitsi tunnuslukuja laskemalla, myös aikaisemmin näkyvistä oireista ja harkinnanvaraisista tekijöistä. Kasvun haitat voivat tulla esiin.

Yrityksen muuttuvat operatiiviset suunnittelu- ja valvontajärjestelmät voivat kiinnittää huomion supistamistarpeisiin. Yritys voi esim. ottaa käyttöön tasobudjetoinnin tai omaksua Juuri-oikeaan-tarpeeseen -menetelmiä.

Portfoliomallien mukaan yritys jakautuu useisiin liikeyksiköihin, joista toisia on kasvatettava ja joitakin on vastaavasti supistettava, tai ne on poistettava kokonaan portfoliosta. Jotkin liikeyksiköt siis tarvitsevat supistumisstrategiaa.

Elinkaarimallien mukaan jokaiselle tuotteelle, tuoteryhmälle ja toimialalle, ja niiden mukaan erikoistuneille yrityksille tai liiketoimintayksiköille, koittaa ennen pitkää supistumisvaihe ja loppuvaihe. Tällöin tarvitaan supistumisstrategiaa.

Supistumisstrategian tarve voi tulla myös osittain yrityksen ULKOPUOLELTA, siten että heikot signaalit vaikuttavat välillisesti, yrityksen ja sen sidosryhmien subjektiivisten arvioiden kautta, yrityksen päämääriin ja strategioihin. Ympäristön riskit ja epävarmuus vaativat sopeutumiskykyä, myös supistumiskykyä. Tämä liittyy joustavuuden kehittämiseen.

Selvimmin ja voimakkaimmin supistumisstrategian tarve syntyy yrityksen ulkopuolelta tulevissa paineissa. Ympäristön muutokset voivat tapahtua rauhallisesti tai yllättäen, tai etukäteen ennakoidut riskimahdollisuudet voivat toteutua. - Toisaalta yrityksellä voi olla entuudestaankin, ilman supistumisstrategian kehittämistä, voimavaroja, joilla vaikuttaa supistumispaineita vastaan. (Ks. kuvio 25).

Tarjonta yrityksen toimialalla muuttuu. Nykyiset kilpailijat saavat suhteellisia etuja ja parantavat kilpailuasemaansa. Raaka-aineista voi syntyä pulaa tai alihankkijoilta voi tulla kustannuspaineita. Poliittiset, sosiaaliset, teknilliset ja taloudelliset ulkoympäristön tekijät aiheuttavat paineita yritykselle tai koko alalle. Alalle tulee uusia yrityksiä tai tuotteille syntyy uusia korvikkeita. Syntyy ylikapasiteettia, myyntihinnat laskevat, toimiala tulee kannattamattomaksi.

Kustannusten ja hintojen nousu vähentää hintajouston kautta asiakkaiden määrää ja ostomääriä, eli laskee kysyntää, mikä aiheuttaa myös ylikapasiteettia. Poliittiset ja taloudelliset tekijät aiheuttavat erityisesti väliaikaista, joskus pitkäaikaistakin kysynnän laskua koko toimialalla. Sosiaaliset ja väestötekijät sekä teknillinen kehitys aiheuttavat elinkaaren päättymisen, markkinoiden kyllästymisen, sekä pysyviä supistumispaineita. Keskittyneet ostajat voivat myös painostaa yritystä. Syntyy supistumispaineita, joiden vuoksi tarvitaan supistumisstrategiaa.

Yrityksen supistuminen on liian usein poikkeustapaus, johon yritys ei ole valmistautunut, vaan päätyy ainoastaan jonkin kriisin, yrityksen olemassaoloa järkyttävän tapahtuman johdosta. Näiden kriisien syynä ovat yhtä hyvin yrityksen sisäiset heikkoudet kuin ulkoiset paineetkin, joten molempia, sisäisistä syistä tapahtuvaa saneerausta sekä supistumispaineita jollakin toimialalla on mielekästä käsitellä yhdessä. (Toisaalta niitä on kyllä ollut monesti tapana käsitellä erillisinä.)

Kriisien välttämiseksi yrityksen olisi syytä kiinnittää huomiota sopeutumis- ja supistumismahdollisuuksiin. Tämä voi tapahtua järjestelmällisesti kehittämällä supistumisstrategiamallia.

Ajatusmallina supistumisstrategiamalli pyrkii muodostamaan yrityksen joustavuutta ja sopeutumiskykyä parantavan jatkuvan prosessin: kun yritys kiinnittää huomiota supistumistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin, yritys parantaa mahdollisuuksiaan sopeutua ja muuttua jatkuvasti. Jo ensimmäinen askel tähän suuntaan, supistumisstrategiamallin kehittämistarpeeseen johtavien syiden havaitseminen on hyödyllinen sinänsä. Se voi saada yrityksen havaitsemaan joitakin tulossa olevia ongelmia aikaisemmin ja järjestelmällisemmin kuin muutoin tapahtuisi.

Erityisesti supistuvilla toimialoilla, mutta myös sisäisistä syistä, yrityksen olisi löydettävä vaihtoehtoja kasvupäämäärälle. Kannattavuuteen ja toisaalta uusiin, erikoisiin, epäsovinnaisiin ideoihin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Tällöin supistuminen liittyy yrityksen päämääriin, kannattavuus-, tehokkuus- ja joustavuuspäämääriä sivuten ja yhdistäen.

Kun supistumisstrategiamallia sitten ryhdytään kehittämään, pyritään supistumisen syiden järjestelmälliseen analyysiin, supistumispaineissa olevalle yritykselle käyttökelpoisten strategiavaihtoehtojen kehittämiseen, näiden strategiavaihtoehtojen vertailuun eri tilanteissa, ja niistä tehtävään valintaan.

Konkreettisimmin yrityksen supistumisstrategiamalli koostuu joukosta vaihtoehtosuunnitelmia (varasuunnitelmia), täydennettynä analyysivälineillä (matriisimalleilla ja jäsennetyillä analyyseillä) valinnan tekemiseksi niistä. Supistumisstrategiamalliin liittyy myös yrityksen ja ympäristön, erityisesti supistumissyiden, analyysiä ja heikkojen signaalien seuraamista.