3.7.5 Diffuusio, yrityksen pilkkominen

3.7.5 Diffuusio, yrityksen pilkkominen

Diffuusio tarkoittaa fuusion vastakohtaa. Kun fuusiossa sulautetaan yhteen kaksi tai useampia yrityksiä, diffuusiossa sitä vastoin paloitellaan yksi yritys useammiksi yrityksiksi. Diffuusion ja yrityskaupan, divestoinnin, raja ei ole täysin selvä, mutta yleensä diffuusiossa katsotaan entisen omistussuhteen säilyvän ainakin osittaisena.

Verotuksessa saavutettava säästöt ovat suosineet fuusioita (ennen konserniavustuksen hyväksymistä verotuksessa). Yhdeksi yritykseksi sulautettuna toisen liiketoimintayksikön tappiot ja toisen liikeyksikön voitot kumoavat toisiaan. Toisaalta organisaatioiden toiminta voisi olla tehokkaampaa itsenäisinä yhtiöinä ilman fuusiota.

Hajottamalla vanhoja, suuria monitoimialayhtiöitä useiksi, mahdollisimman itsenäisiksi yrityksiksi on saavutettavissa suurempi päätöksenteon itsenäisyys ja suurempi tehokkuus Liian suurten yritysten kokonaisuutta ja sen osia on vaikeaa hallita, yritykset kangistuvat, ja tavoitteet hämärtyvät. Paloittelun tarvetta on pienehköissäkin yrityksissä.

Yhteiskunnan monimutkaistuminen, ympäristön levottomuus, muutosten lisääntyminen ja sopeutuminen vaativat entistä herkemmin heikkoihin signaaleihin reagoivia yritysmuotoja.

Byrokratiaa pyritään korvaamaan "ad-hoc-kratialla" (erikoisprojekti- tai tilapäistehtävävaltaisuudella), jolloin raamin kaltainen holding-yhtiö koordinoi lukuisten väliaikaisten, ympäristön muutosten mukaan käyttöön otettavien tai käytöstä poistettavien työyksiköiden työn. Tällöin muodostetaan yritysryhmittymiä pikemminkin kuin ympäröidään liikeyksikköjä tiukasti yhdeksi yritykseksi.

Rakentamalla yritysryhmittymiin verkko pieniä yrityksiä ja organisaatioita, saadaan autonomisempia, mutta yhteisiä intressejä omaavia liittolaisia vaikutettaessa ympäristöön ja yhteiskunnallisiin säätelymekanismeihin. Samalla jaetaan vastuuta ja valtaa pienempiin ja paikallisempiin yksiköihin, jotka voivat paremmin arvioida ja ottaa riskejä omilla alueillaan, eikä niiden tappio jollakin alueella haittaa toimintaa muualla tai huononna muiden yksikköjen imagoa.

Yksityiskohtaisemmin eritellen varsinainen diffuusio, jo olemassa olevan yrityksen paloittelu, tarjoaa seuraavanlaisia etuja:

1) yhteistyö muiden yritysten kanssa helpottuu. Yhteistyön peruste on yleensä jossakin yksittäisessä, yhteisessä toimialassa tai liikeideassa, eikä koko suuryrityksen muodostamassa toimialojen kasautumassa. Näin ollen toimialayksikön olisi helpompaa tehdä yhteistyötä omalla vastuullaan, kierrättämättä asioita suuryrityksen keskushallinnon kautta. Tällöin juridisen vastuun yhtä hyvin kuin toiminnallisen ja operatiivisen vastuun olisi yhdistyttävä yhdessä yksikössä. Vain itsenäinen yhtiö pystyy riittävästi tähän.

2) toimialarationalisointi ja rakennemuutos helpottuu. Mahdollisimman irrallisia paloja on helpointa järjestellä uusiksi yhdistelmiksi. Kilpailukyky ja tehokkuus paranevat.

3) edelliseen liittyen: itsenäinen yhtiö on helpompi myydä kuin liiketoimintayksikkö tai tuotantolinja. Työntekijöiden työllisyyden kannalta yksiköistä voi muodostua entistä haavoittuvampia.

4) motivointi organisaatiossa paranee. Eri yksiköt yksilöllistyvät omien tarpeittensa mukaan, esim. erilaiset palkkausjärjestelmät on helpompaa ottaa käyttöön itsenäisissä yhtiöissä kuin yhden yrityksen puitteissa. Selkeä valta, vastuu ja liikkuma-alue motivoi aiempien liikeyksikköjen uusia, itsenäisempiä yritysjohtajia, ja ympäristön arvonanto heitä kohtaan nousee.

5) eri liikeyksiköt saavat oman selkeän tuotekuvansa ja maineensa jäämättä suuryrityksen varjoon, ja ne voivat myös ottaa omia riskejään. Jonkin yksittäisen liikeidean ympärille voidaan saada uusia osakkaita. Perustettaessa uusi yhtiö, jokin uusi osakas voi sijoittaa siihen helpommin myös kiinteää omaisuutta.

Suomessa diffuusioille on ollut verotuksesta aiheutuneita esteitä: leimavero, sekä tulovero (varausten purkautuessa) ja liikevaihtovero. Ruotsissa diffuusioita on (nimityksellä "bolagisering" "osakeyhtiöittäminen") tehty enemmän.

Diffuusio on eräs mahdollinen keino pyrittäessä lisäämään yrityksen sisäistä joustavuutta. Toisaalta esim. perheyritys voidaan haluta pitää suvun käsissä, yrittäjä-perheenjäsenten itsensä toteuttamisen halun ym. ei-rahallisten päämäärien takia. Tällöin yritys voidaan koettaa säilyttää "yritysryhmänä", byrokratisoitumattomana ja organisaatioltaan yrittäjäkeskeisenä, diffuusion ja ehkä joidenkin divestointien avulla.

VIITTEET:
Andersson 1986.
Illi 1986, 74-77.
Toffler 1985, 97. 123. 138.