2.1.3 Strategisen suunnittelun systeemi

2.1.3 Strategisen suunnittelun systeemi

Suunnittelun prosessin ympärille voidaan luoda
RAKENTEELLINEN SYSTEEMI,
jonka kehyksissä suunnitteluprosessi tapahtuu. Strategisessa suunnittelussa

1) asetetaan päämäärät,
2) arvioidaan yrityksen resurssit jakyvyt,
3) analysoidaan ympäristön kehityskulut,
4) kehitetään vaihtoehtoja,
5) tuotetaan yksityiskohtaisia suunnitelmia,
6) kehitetään kriteerit toteutumisen tarkkailuun.

Järjestelmällisen strategiasuunnittelun osat jaetaan taustatekijöihin (- sidosryhmien, ympäristötekijöiden ja voimavarojen analysoinnit) sekä varsinaisiin strategiasuunnittelun komponentteihin (jotka ovat toiminta-ajatuksen määrääminen, päämäärien asettaminen ja strategioiden valinta. (Kuvio 2).

Kuvio 2. Strategiasuunnittelusysteemin perusosat

Sidosryhmäanalyysi
- ryhmät
- sidossuhteet
- panokset/vaateet

Ympäristöanalyysi
- mahdollisuudet
- uhkat

Yritysanalyysi
- resurssit
- vahvuudet
- heikkoudet

Toiminta-ajatus
Päämäärät
(Synergia = yhteisvaikutus: "2 asiaa 1:llä reissulla")
(Mahdolliset toimet, vaihtoehdot)
Strategiat
Tavoitteet
Taktiikat
*
Taustatekijöistä

1) SIDOSRYHMÄ-ANALYYSISSÄ tutkitaan mitä yritys haluaa tehdä. Tämä riippuu siitä, millaisia sidosryhmiä yrityksellä on, mikä on niiden merkitys, mitkä ovat niiden panokset ja vaateet, ja mitä muutoksia sidosryhmissä tapahtuu.

2) YMPÄRISTÖANALYYSISSÄ tutkitaan mitä yritys saattaisi tehdä eli ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia ja uhkia ja mitä resursseja ympäristöstä voidaan saada. Ympäristöä voidaan jaotella monilla eri tavoilla niin maantieteellisiin alueisiin kuin toimialoihin ja tuoteryhmiin tai asiakokonaisuuksiin, kuten taloudellinen, tekninen, sosiaalinen ja poliittinen kehitys, sekä kilpailijoiden analyysiin. Ympäristötekijöiden muutoksia seurataan ja analysoidaan.

3) YRITYSANALYYSISSÄ tutkitaan yrityksen vahvoja ja heikkoja puolia, mitä resursseja yrityksellä on, mitä synergiamahdollisuuksia on, mitä yritys pystyy tekemään.

TOIMINTA-AJATUS ilmaisee pitkäaikaisesti yrityksen tarkoituksen, yrityksen haluaman liiketoiminnan sisällön.Toiminta-ajatusten määrittelyssä on perinteisesti (tietoisesti tai tiedottomasti) lähdetty usein liikkeelle yrityksen voimavaroista, eli siitä mitä yritys osaa tehdä.

Nyttemmin ympäristön analyysiä pidetään jo toiminta-ajatusvaiheessa yhtä tärkeänä, sillä yritys haluaa tehdä sitä mistä on kysyntää. Sidosryhmien toiveilla on myös voimakas vaikutus toiminta-ajatuksen muotoiluun, koska se on vapaasti sommiteltavissa oleva eräänlainen kvalitatiivinen ihannekuva yrityksestä.

PÄÄMÄÄRILLÄ täsmennetään toiminta-ajatuksen puitteissa mihin yritys pyrkii, esim. haluttuna tilana suunnitteluhorisontin lopussa. Taustatekijät vaikuttavat voimakkaasti. Sidosryhmät asettavat ristiriitaisia vaatimuksia yritykselle. Yrityksenjohto määrittää päämäärät siten, että sidosryhmät ovat tyytyväisiä saamiinsa korvauksiin. Ympäristön olosuhteet ja yrityksen voimavarat täytyy ottaa huomioon.

Päämäärät ovat yleensä konkreettisia ja ne jaetaan joskus taloudellisiin ja muihin päämääriin, joista ensin mainittuja voidaan yleensä jollain tavalla mitata kvantitatiivisesti. Päämääriä ovat esim. voiton määrä, oman pääoman markkina-arvo, kasvuprosentti, myyntimäärä, valmistusmenetelmien kehittäminen, työpaikkojen turvaaminen.

STRATEGIAT osoittavat toimintakeinot, joita käytetään haluttujen päämäärien saavuttamiseksi. Strategioiden määritykset johdetaan niitä vastaavista päämääristä.(Kuvio 3).

Kuvio 3. Strategiasuunnittelun perusrakennelma.(Esim.):

Toiminta-ajatus

- (Markkinointia) koskevat päämäärät
-- (Markkinointia) koskevat strategiat

- (Henkilöstöä) koskevat päämäärät
-- strategiat xx, yy, zz

- (Kannattavuutta) koskevat päämäärät
-- (Kaikki eri) strategiat

- (Rahoitusta) koskevat päämäärät
-- (Rahoitusta) koskevat strategiat

*

Kaikista eri strategioista muodostuu strategiarakenne. Strategioita on samantasoista (esim. markkinointi- ja ostostrategia), sekä eritasoisia, ristiriitaisia, riippumattomia ja täydentäviä. Strategioiden puitteissa asetetaan suppeampia tavoitteita, joihin pyritään taktiikkojen avulla.

Vaikka taustatekijät vaikuttavat jo toiminta-ajatuksen muotoiluun, niihin joudutaan palaamaan uudelleen myös päämääriä ja strategioitakin muodostettaessa, koska informaatio muuttuu kaiken aikaa. Suunnittelu tapahtuu silmukoina!

VIITTEET:
Ansoff 1965, 39. 42.
Davous & Deas 1976, 86.
Jääskeläinen & Kallio 1977, 39. 27.
Kyläkoski 1976, 81.
Taylor 1977a, 4. 7-8.
Vehmanen 1978, 19. 20. 24. 33. 37.